Tällä viikolla pitää saada rästit pois alta, tai ahdistun jouluna. Tiiviissä opiskelussa sairastelu sotkee paljon. Muuten koko syksy mennyt hyvin ja tehtävät palautettu ajallaan. Huomaan siis, että ajankäyttöni on parantunut ja tunnen rajani ja osaan jo mitoittaa työt kutakuinkin annettuun aikaan. Sähköposti kieltäytyy toimimasta ja tämän viikon käsikirjoitustehtäväni uhkaa sekin jäädä aikataulusta. Huomenna se himputin kamala ihana juliste valmiiksi ja kameran johdon metsästys käyntiin, saisi "julisteen" palautettua.

Joulupaketit on paketoitu ja enää vain tuskallista levotonta odottelua. Häkellyttävää kyllä kokoonnumme perheen kanssa täällä meilä.. Tänään hankin porkkana ja lanttulaatikko tarpeet, ja varmaan huomenna laitan ne valmiiksi. Ne kestää mainiosti jouluun pakastimessa. Hieman sienisalaattiakin luvassa, jos vain suolaan laitetut limingasta kerätyt pakastetut karvarouskut eivät mene ennen sitä pilalle. On kyllä sen verran suolaa rätkitty päälle, että luulisi. Piparit kaupan taikinasta, mutta hyviä olivat ainakin ne, jotka Kultani kanssa jo söimme.

Vatsassa kiertää pieni tuska, jotta pitäisi päästä pukuja ompelemaan, ja tienaamaan. Kituuttaminen alkaa todella ottaa henkisen terveyden päälle, vaikken paljon tarvitsekkaan. mutta jos sen vähänkin kanssa pitää jotenkin tapella jatkuvasti. Yllätyksiin ei ole varaa. Sairasteluun ei ole varaa.

Iltapalaa ja sitten nukkumaan.